keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Sateessa huomaan vain vajot.





“…ah! I’ve found what to say especially to people in their 30s. Never say “I’m not young anymore”. When people grow up and have younger friends, they usually tell them, pretending to be adults: “Enjoy yourself since you’re still young”. But people in their 30s are still kids. Well, also people in their 40s are still kids. Even in 10 years’ time, I’d say that I’m still a kid now. So whatever you’d like to do, you can challenge yourself every time. You may think “I should have done this back then”. But if you think “I’m not young anymore”, I feel you are wasting your life.” — Hyde.


Menen harvoin ulos sateella. En mielelläni liiku silloin pihalla jollei ole pakko. Tänää ajattelin että olkoon, astuin ulos ja lähdin kävelemään. Työnsin kasvojani huivin suojaan mutta lopulta nostin pääni ylös ja annoin sateen iskeytyä kasvojani vasten -sen sijaan että olisin vältellyt sadetta otin sen karttelematta vastaan. Ja se tuntui hyvältä, rentouttavalta ja olisin voinut kävellä sateessa tuntikausia vaikka tiedostin kastuvani kauttaaltani. Siinä kävellessäni ymmärsin ettei aina pitäisi kartella vihaamiaan asioita vaan ottaa ne vastaan syliinsä niin kuin asiat mitä rakastaa, sattui ne tai ei. Joskus vihaamatkaan asiat eivät varsinaisesti satu, tuottavat enintään inhottavan tuntemuksen. Ja kipukin on vain hetkittäinen tunne. Kylmään jouduttaessa ihminen yleensä jännittyy ja jännittää lihaksensa, sen sijaan ihmisen pitäisi olla rento ja yrittää sietää kylmää kuin taistella sitä vastaan. Sopeutuminen on paljon helpompi vaihtoehto ja kehossa on paljon helpompi pitää lämpö kun ei lihakset käytä voimiaan turhanpäiväiseen vastusteluun josta ei ole hyötyä. 

En nyt tarkoita että juoskaa kohti asioita joita inhoatte, mutta niiden tullessa kohden älkää katsoko niitä ainoastaan inhoavasti. Miettikään mitä saatatte oppia niistä, miettikää kuinka kehitytte. Vihaamiaan asioita on vaikea syleillä jopa inhottavaa, silti joskus täytyy tehdä asioita joista ei tykkää. Joskus tahdonvoimalla on mentävä läpi siitä mikä tuntuu muuten mahdottomalta.

Ehkä kesäyönä menen makaamaan tuoreelle nurmelle kaatosateeseen, suljen silmäni ja rentoudun.