Tää on omistettu sulle ja sun elämälle.

“My lungs are giving up on me just like you did” —  I can’t breathe

Kerron teille jotain. Haluaisin sanoa teille, että ette ole yksin. Sen sijaan sanon päinvastoin.

Olette yksin. Mitä tuntemuksia se herättää teissä? Vihaa? Epätoivoa? Turhaantumista? Petetyksi tulemista? Vai ei yhtikäs mitään? Oletteko tiennyt sen aina olevan niin? 

Martyyri asenteella voisin huutaa teidän kaikkien olevan yksin, voisitte asettua martyyriksi ja todeta asian olevan niin. Että nyt sattui näin ja olemme yksin, no can do. En halua olla sillä asenteella. Haluan kertoa teille kuinka asiat loppujenlopuksi menee. Kuka lopulta kaikesta päättää.

Menette kouluun...

... opettajasi voi ladella sinulle ehtoja sekä määräyksiä. Sinun täytyy tehdä tätä ja tätä voidaksesi valmistua. Sinun täytyy käyttäytyä ja olla ihmiseksi. Sinun täytyy vain puskea ja puskea.

Ihastut, rakastut...

... unohdat itsesi ja koko muun maailman. Haluat vain olla sen yhden ainoan kanssa, haluamatta uskoa että kaikki voi joku päivä romahtaa. Haluat vain keskittyä rakkauteesi.

Masennut, viiltelet, haluat kuolla...

... olotila joka on päässäsi, se on sinun päässäsi ja ainoastaan sinä tunnet sen. Tuotat jälkesi omaan kehoosi, omaan ihoosi. Muut voivat valittaa niistä, muttei kanna niitä loppuelämäänsä omana puolestasi. Haluat kuolla, kaikki osoittavat suruaan ja yrittävät estää, mutta lopulta kun päätät elämäsi, muut jatkavat elämäänsä surtuaan. Jo pelkästään sen vuoksi koska sinä toivoit heille vain pelkkää hyvää, etkä halunnut kenenkään jäädä suremaan. 

“It takes ten times as long to put yourself back together as it does to fall apart.”

—  Finnick Odair - Mockingjay part 1

Kaikkilla on oma pää, oma keho ja omat mielipiteet. Syvin merkitys on se että kaikki alkaa ja loppuu sinuun. Voitte huidella maailmalla, voitte valloittaa ihmisiä, voitte pettää ihmisiä, voitte tehdä ihmeitä -mutta yksin jäädessänne olette yksin. Yksin. Oman kehonne ja oman päänne kanssa. Siinä vaiheessa kaikki punnitaan. Sä voit masentuneena huutaa kaikille vihaasi. Näyttää kuinka viiltelet ja rikot koko elämäsi palasiksi. Voit kertoa haluavasi kuolla. Loppupeleissä riistät ainoastaan itseltäsi mahdollisuuden elää etkä keneltäkään muulta. Kyllä ihmisiä kiinnostaa ja kyllä he välittävät. Siitäkään huolimatta kukaan ei saa kenenkään päähän taottua tervettä itserakkautta vaan se pitää itse ymmärtää. Täytyy ymmärtää, että on okei olla mä. 

Asiat voi kaatua mutta ne täytyy voida korjata. Täytyy osaa korjata itsensä kaikkien muiden ihmisten ravoista. Helposti nostaa vihaksi, että taas sekin petti, mutta minkäs tekee? Ihmiset heittävät rapaa muttei ikinä voi parantaa sinua. Parantaminen lähtee itsestä. Sinun täytyy itse korjata itsesi. Sinun täytyy korjata muiden virheet sinua kohtaan itsestäsi. Kun joku kadulla huutaa perääsi, sinun täytyy korjata taas yksi kuollut solu sisältäsi. Kun joku puukottaa sinua, sinun täytyy mennä itse hoitamaan itsesi sairaalaan. Sitä voi olla vaikka kuinka vihainen koko maailmalle, mutta viha ei tule koskaan korjaamaan sinua. Ihmisiä ei kiinnosta ruikuttamisesi, ihmisiä ei kiinnosta jos jäät junnaamaan. Kaikilla on kiire saada oma elämänsä kuntoon, ettei vahingossa itse paikoilleen jää. Joku voi tuupata sinua suuntaan tai toiseen, voi päättää mihin elämäsi asetat josset itse sitä tee. Joku voi repiä kaikki haavasi auki ja nauraa päälle.  

Kaiken jälkeen sinä olet sinä ja sinun pää. 

There is not a person in the world that could do this, except for you. This is what you do. I've seen you do it with my own eyes. I believe in you. I believe in you with every cell in my being.

Kyllä muut ihmiset voivat auttaa sinua elämään. He voivat auttaa ja tukea, mutta he eivät koskaan tule tekemään sitä mikä sinun pitää itse tehdä. He eivät voi elää puolestasi elämääsi. Sinun täytyy olla itsesi voidaksesi elää omaa elämää. Apua on hyvä ottaa vastaan, mutta apu on vain apua. Sinun täytyy itse hoksata, korjata ja jatkaa. Tämä on sinun taistelusi, sinun elämäsi. 

murehtiminen ei takas eilistä tuo ja huominenkin tulee vaan jos selvitään tänään mun pahin vastukseni kattoo peilistä mua (peilistä mua mua mua mua) se haastaa ja aina pyrkii mun pään kääntämään hakenu näkemystä mun meininkiini

alotan ittestäni, korjaan mun mielen nostan mun katseen ja mun suupielet

Koska kun kuolet, kuolet yksin. 

“Everything is ugly
And the thing that’s really ugly is me
The only thing I can do is destroy
These current thoughts.
I have to believe in myself more
It’s an ugly world out there
Self, you’re the only one who believes in me, so please let me be myself.”

— 綴 (Tsuzuku)

Ranskassa vai pelkkää unelmaa ?

Joskus herään Ranskasta hotellihuoneesta porottavaan aurinkoon.

Ihoni on pehmeä puhtaista lakanoista yön jäljiltä. 

Sormeni ovat yhä tummat hiilestä yöllisestä piirtämisestä. Yöllä saan aina parhaiten ideoita, joten yleensä se on myös parhain aika tehdä enemmän tai vähemmän turhia töitä. Yleensä en tuhri vain sormiani, vaan käsivarteni ja kaikki huonekalutkin mitä vain kosketan yön pikkutunneilla.

Lyhyet hiukseni ovat takuissa ja sekaisin. Pitelen lämmintä kahvikuppia käsissäni. Sivupöydällä on yhä viinilasi jonka pohjalla on väljähtänyttä viiniä. Parasta vuosikertaa tai ei, mutta yöllä se tuuditti levottomani ajatukseni hiilen kera. Viinilasin vierellä lepää tuhrinen valkoinen paperi. En enää muista, mitä olin piirtämässä hiilillä, mutta nyt se muistuttaa vain töherrystä. 

Nousen sulavasti sängyltä. Peitto valuu pehmeän ihoni ympäriltä, paljastaen alastoman kehoni. On minulla sentään alushousut jalassa, mutta tykkään nukkua muuten ilman vaatteita. Rakastan tuntea lakanat vasten ihoani. Se tuntuu vapauttavalta. 

Siirrän käsin suuret verhot parvekkeen ikkunan että oven edestä. Toisella kädellä taiteilen viltin peittämään rintani. Viltti ympärilläni astelen parvekkeelle. Ranskan raitis aurinkoinen ilma ottaa minut avosyleilyin vastaan. Nojaudun kaidetta vasten. Pitelen kahvikuppia käsien välissä. Katseeni on kohonnut Ranskan kauniin maiseman ylle. Linnut laulavat, kesä tekee tuloaan selvästi. Hymyilen maailmalle katsoessani eteenpäin. Kukapa olisi uskonut, että herään tänää Ranskasta? Kukapa olisi uskonut, että löydän itseni Ranskasta piirtämästä hiilillä yöstä toiseen? Päästän hennon henkäisyn ilmaan. Kukapa tietää mistä minä huomenna itseni löydän. 
Ranskasta vai vain unelmistani.