torstai 6. syyskuuta 2012

Enkä tule koskaan tietämään, mitä tein väärin...


The worst part of missing you is not feeling the pain,
but knowing the fact that yo don't miss me back.

Tiedättekö sen tunteen, kun haluatte palata menneisyyteen, tarttua hetkistä uudestaan kiinni, koskettaa sitä, jonka tiedostatte menettävänne. Tai sitä... kun tiedätte, ettette voi kuitenkaan tulevaisuudelle mitään, joka rikkoisi sen sileän tien ystävyyden, jättäen kysymykset jälkeen, kaikkien niitten hyvien muistojen jälkeen. Tai sen... ettei takaisin ole paluuta? Entä, oletteko palanneet muistelemaan niitä hetkiä yksin, ilman toista osapuolta? Tietäen, ettei se koskaan tule palautamaan entiselleen. Ettekä voi enää kuin todeta... että menneisyys on kauniimpi kuin tulevaisuus. 

Sometimes, you have to give up on people. 
Not because you don't care but because they don't.


Sillä en kestä nähdä sinua, koska tiedän, etten voi koskettaa sinua. Merkitä sinulle jotain, jota merkitsin aikoinaan. Olen muuttunut, kuten sinäkin... mutta silti kaipaan sinua vierelleni, taistelin puolestasi... taistelin siitä, mitä meillä oli. Mutta silti... annoit kaiken rikkoutua ja hävitä. Eniten minua pelottaa... ettet muista enää minua, et muista menneisyyttä... et muista sitä, mitä meillä oli. Ihmisen muisti on pitkä, mutta se muistaa vain mitä haluaa. Ehkä, olin vain se osa elämää, jota et kaipaa ja olet tyytyväinen nykyiseen. Silti... en lakkaa ikävöimästä sinua, ja niitä muistoja. Ja toivon vain, että joku päivä vielä palaisit sanomaan ikävöivän samallailla muistoja, kuten minäkin teen. Vaikka takaisin sitä ei saa, mutta se helpottaisi edes tätä tuskaa, tieto... ettet ole unohtanut.

What should I do,
Above the rotating, rotating world?
I'm just weak, weak coward,
Which even now is trying to hang on this.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti