sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Kirjoitat kirjaasi sekuntti sekunnilta, huomaamattasi.

Mitä enemmän ihmisiä tapaan, sitä enemmän eläimistä pidän -olen yhä samaa mieltä. 
Siitä huolimatta, vaikka ihmiset tuottavat pettymyksiä, ovat outoja, ärsyttäviä, inhottavia.
Ihmiset ovat kiinostavia, toiset ihmiset ovat niitä jotka inspiroivat.
Tavalla tai toisella, mutta ihmiset, joita ei tunne voivat yllättää luultavasti parhaiten.
Ihmiset ovat erikoisia siitä, että niistä jokainen käyttäytyy täysin erillailla.
Yrittäisit löytää maailman ääriin toista samanlaista, et ikinä onnistuisi.
Et, vaikka kivien alta etsisit ja maan alta kaivaisit.

Ihmiset outoja, mutta kiinostavia. 
Kuinka he käyttäytyvät, kuinka he elävät, kuinka he päättävät elää.
Kuinka he ovat joskus eläneet, kuinka he ovat selvinneet ja kuinka selviävät.
Maailmassa on liikaa tietoa, eikä sitä ikinä pysty kukaan sisäistämään.
Yhden tiedon sisäistää, toisen unohtaa ja niin me maailmassa eletään.
Opitaan, unohdetaan ja lopulta kuollaan, eikä millään oo mitään merkitystä.

Liian vähän aikaa, liikaa tietoa, liian pieni muisti aivoissamme. 
Tarkkaa täytyy valita, mistä haluaa oppia, mitä haluaa oppia.
Vaikka senkin unohtaa.

Jos saisit nyt kirjan loppuelämästäsi, lukisitko sen?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti